Frozen Toes Entertainment's video: Kullanhuuhdonta Suomessa

Kesäinen kullanhuuhdontaretki Lappiin, napapiirin pohjoispuolelle. "Easy Jam" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ Viimein koitti aika pakata itse rakennettu kullanhuuhdontaränni autoon ja suunnata keula kohti kultamaita napapiirin pohjoispuolelle. Ystävällinen yksityisen valtauksen omistaja antoi luvan kokeilla uutta ränniä hänen maillaan ja innokkaina valmistauduin viikon mittaiseen telttailuun Lapin lumoavassa erämaaympäristössä. Olin suunnitellut rännin ja sen veden syötön perustuen netistä poimittuihin tietoihin, mutta sain heti alkuun vinkin kokeneelta valtauksen omistajalta, ettei putkiliitoksen koko tulisi olemaan riittävä sopivan veden virtauksen takaamiseksi. Niinpä heti ensi töiksi modifioin ränniä niin, että sain kahden tuuman paloletkuliittimen sopimaan rännin päähän. Muutenkin alussa oli hieman hankaluuksia mm. vesipumpun käynnistämisessä, mutta olin oppinut aiheeseen liittyvistä videoista ja TV-sarjoista, että vastoinkäymiset ikään kuin kuuluvat kullanhuuhtojan arkeen. Tosin minulla ei ollut kausitavoitetta tai käynnissä olevaa kilpailua naapurivaltauksen tiimin kanssa, vaan olimme lomalla ja tarkoituksena oli ottaa ensikosketusta alaan ja oppia tekemällä. Oli kuitenkin yksi haaste, joka todella koetteli hermoja, ja se oli kameran muistikortin jumiutuminen, jonka takia menetin huomattavan osan videomateriaalista. Huomasin tiedostojen tuhoutumisen liian myöhään ja siksi tästä videostakaan ei tullut ihan sellainen kuin olin kaavaillut. Joka tapauksessa, ennen pitkää koneet saatiin kuntoon ja vesi alkoi virrata rännissä. Kaivaminen ja hiekan kantaminen 30 asteen helteessä ei tuntunut ollenkaan työläältä, sillä tätä hetkeä oli odotettu jo monta kuukautta. Paikka, jossa kaivoin oli pienen suon vieressä. Koska kesä 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja kuuma, suo oli kuivunut rapeaksi ja veden saanti ränniin oli haastavampaa. Toisaalta kuivuus mahdollisti käsin kaivamisen syvemmälle kuin yleensä, eikä montun pohjalle alkanut kerääntyä hiljalleen vettä kuin vasta puolentoista metrin jälkeen. Edellisenä kesänä vesi oli kuulemma tullut vastaan jo vajaassa metrissä. Melko ohuen kuntta- ja juurikerroksen alapuolella maa oli pääosin hiekkaa ja moreenia. Kaivaessa vastaan tuli erilaisia kerroksia ja heti kunttakerroksen alapuolella maa oli melko tiivistä noin vajaan metrin matkalla. Se oli niin kovaa, että oli helpompi ensin lohkoa sitä lapiolla tai hakulla. Suuria kiviä ei tullut vastaan juuri yhtään, suurimmat olivat vain muutaman kilon painoisia. Kuivuus ja kuumuus aiheutti sen, että suosta pumpattu vesi oli todella sameaa ja humuspitoista. Varmuuden vuoksi poistin ja puhdistin rihlat ja matot joka päivä, sillä tuntui että muutoin ne saattaisivat mennä tukkoon. Tein jokaisen päivän päätteeksi myös pienen koevaskauksen nähdäkseni, oliko päivän aikana kaivetussa kerroksessa merkkejä kullasta. Kultaa löytyi, tosin pääasiassa pienen pienten ns. hengettömien hippujen muodossa. Silti täytyy sanoa, että ensimmäisen kultahipun näkeminen vaskoolin pohjalla oli ikimuistoinen elämys. Kaivamispäiviä kertyi loppujen lopuksi neljä. Porottava helle ja läpi öidenkin jatkunut kuumuus verottivat voimia. Kaivamista ei voinut tehdä kuin vähän aikaa kerrallaan, jonka jälkeen täytyi lähteä läheiselle joelle uimaan ja viilentymään. Silti ainakin omasta mielestä sain aikaan melkoisen kokoisen kuopan eikä vaskoolinpohjakaan jäänyt ihan tyhjäksi. Mutta varsinaisesta vaskoomisesta ja lopputuloksesta, eli mikä kullanhuuhdontaretkemme saalis oli, siitä enemmän pian tällä kanavalla julkaistavassa toisessa videossa. Kiitos kun katsoit! (c) 2019 Frozen Toes Entertainment